9.2.2012

Melkeen ekat sukkaset

Meidän suvussa sukat kutoi mun lapsuudessa enoni. Silloin en liiemmin viilasukista tykännyt, mutta malli oli kaunis. Sittemmin samaa mallia on kutonut äitini. Muutama vuosi takaperin minusta kai kehkeytyi vilukissa, koska kaivoin villaiset sukat jalkaani. Ja tilasinpa joskus äidiltäni oikein pitkävartiset sukatkin. Äiti on kyllä urakoinut sukkia lähipiirille kiitettävän määrän viime vuosien aikana. Meidänkin lapset kulkee mummun kutomissa sukissa. Iso kiitos siitä!

Vihdoin ja viimein sain valmiiksi ihan itse tehdyt villasukat (jos ei lasketa niitä yläasteellatehtyjä muodottomia yksilöitä, joiden kutominen ei ollut millään tapaa nautinto). Viime talvenakin aloitin sukat, mutta innostus lopahti kesken. Nyt sain sukat valmiiksi.... tosin lanka on eri kuin viime vuonna. Ja näiden kutomiseen tuli himo. Oli ihan pakko katella telkkaa ja kutoa ja kutoa ja kutoa... ja tulipa noita kudottua työpaikallakin kahvitunnilla. Malli ei ole aivan sama mitä äitini tekee. Mutta ylpeä olen! Ihanaa!



Mun siro kolmiseiska

Kantapää

Ja vielä hieman hempeilyä. Ostin viime viikonloppuna vaaleanpunaisia tulppaaneja, jotka eivät olleet ihan perinteisen näköisiä. Tytär oli sitä mieltä että ne näyttivät ruusuilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Niitä on aina kiva saada.