30.1.2013

Kalenterit kirjaksi

Kerran olen tehnyt pojalleni Lego-joulukalenterista vihkon johon on kerätty kaikki kalenterin luukkujen ohjeet ja kuvat. Nyt sama juttu piti tehdä molempien lasten kalentereille.




Dino-housut

Ostin pitkän pätkän dinosauruskangasta. Ajattelin että siittä meidän poika saa uudet yöhousut. Pieni mies oli kuitenkin sitä mieltä että "YÖK!" Eli suunnitelma torpattiin heti kättelyssä. Neiti 9 v. sitä vastoin totesi että hän haluaa tuosta yöpaidan. Ja kun isosiskon mielipide oli tullut esiin, kelpasi kangas myös viisi vuotiaalle yöhousuiksi. Tässä siis nuo yöhousut.


24.1.2013

Emmolla on arvonta

Jos askartelu kiinnostaa ja etenkin arvonta, niin käykääpä kurkkaamassa Emmon Arkeen ja juhlaan blogia. Siellä on arvonta meneillään.


Iloisia muistoja sydämessä ja nyt myös paperilla

Tuo Emmon skräppäyskurssi on saanut aikaan ihan hirmuisen skräppi-innostuksen. Tää on kivaa. Tätähän mä oon tehnyt jos tietyssä mittakaavassa sellasena peruskouluikäsenä. Valokuvia ei voinut laittaa vaan albumiin, vaan sinne piti kirjoitella ja piirrellä kaikenlaista sekä liimata kaikkea muutakin asiaan liittyvää.

Alla olevaan sivuun skräppäsin varpaani viime kesältä. Tuo on muisto työpaikan joka vuotiselta purjehdusreissulta. Yritän opetella nauttimaan elämästä, ja nuo purjehdukset ovat joka kerta olleet jollain tapaa ikimuistettavia. Etenkin viime kerralla nautin reissusta suunnattomasti. Istuin jopa veneen keulassa niin että varpaihini osui pisaroita aalloista.




19.1.2013

Miksei se hymyile?

Olen todennut, että mun paperi- ja askartelutarvikevarastot alkavat olla ihan pullollaan. Mutta asiaan on onneksi olemassa ratkaisu. Päästän tyttöseni käyttämään noita loputtomia varastoita. Jospa ne tällä keinolla hieman pienenisivät.

Neidin 9 v. tylsiä hetkiä on taas käytetty hyväksi ja päästetty hänen luovuutensa töihin. Aiheeksi hän otti äidin kuvan pieni virne naamalla. Mielenkiinnolla jäin odottamaan mitä kuvasta syntyy.

Ihana nähdä kuinka neidin suunnittelutaidot kehittyvät ja uusia tekniikoitakin kokeillaan innolla. Neiti kiinnostui tuosta gessosta äidin vanavedessä ja pieniä palleroita syntyi neidinkin skräppisivuun.Samalla testaukseen pääsi leikkuri, jolla saa erikokoisia ympyröitä. Ja raskipa neiti käyttää omista varastoistaankin yhden tarrakirjaimen tuohon tekstiinsä (Hymyile ja sano muikku).

Ja mitäkös mieltä sivun aiheena oleva on... ihana! Enpäs olisi näin raikasta sivua osannutkaan tehdä. Itseasiassa olen aina pitänyt tuota alla olevaa paperia kovin haastavana voimakkaan kuvionsa takia. Noh, nyt sekin on sitten käytetty ja ihan hyvin on käytettykkin. Taidan antaa neidin enemmänkin harrastaa tätä.


Lupaan olla...

Olen osallistunut Emmon nettikurssille, jonka aiheena on Voimaa skräppäyksestä. Tarkoituksena on kurssin vetäjän sanoja lainaten: "löytää itsestä uusia puolia ja käyttää skräppäystä luovasti oman elämän dokumentoimiseen ja tutkimiseen". Ja kun uutena vuotena lupasin itselleni elää positiivisemmin ajattelin, että tämä kurssi voisi tulla ihan tarpeeseen.

Viime sunnuntaina kurssilta tuli tehtäväksi skräpätä uuden vuoden lupaus. Skräppisivun sivuluonnos näytti tälle. Kuva on lainattu Emmolta.


Tässä minun lupaukseni.


Tehtävään liittyvässä videossa käytiin tekniikkana läpi gesson ja musteiden käyttöä skräppäyksessä. Molemmat ovat minulle aika vieraita. Jopa niin vieraita että piti lampsia kauppaan ostoksille. Gesso sinällään on minulle tuttu äitini maalausharrastuksen kautta. Mutta itse en ole sitä mihinkään käyttänyt. Hmmm, uskallankohan myöntää että ensimmäinen sivu meni ihan pipariksi. En oikein meinannut päästä tuon gesson kanssa sinuiksi. Tuli vedettyä sitä ehkä hieman liian ronskilla kädellä paperille. Ja muottien käyttö gesson kanssa sujui ihan onnettomasti. Mutta toisaalta tuo oli ihan terapeuttista. Tämä toinen paperi jonka työstin loppuun asti onnistui huomattavasti paremmin. Taisin ymmärtää jujun tuon liimamaisen aineen kanssa. Mutta vielä pitää tuota testailla.

Mustetta käytettiin sumuttamalla. Eli pieneen sumutinpulloon laitoin mustetta ja sit vähän vettä. Ja kun oli kevyet ajatukset, niin lisäilin pari höyhentäkin tuonne.


Niin ja se lupaus. Tältä se näyttää. Tähän pyritään.


18.1.2013

T-paidan tuunaus

Tyttären kaapista löytyi pari valkoista t-paitaa, jotka ei millään lähteneet käyttöön. Ihmettelin asiaa ääneen tyttöselle ja vastaus oli että muuten ihan kivoja paitoja, mutta ku niissä ei oo mitään kuvaa. Eipä hätää, se asia on nopeasti ratkaistu. Kangastussi esiin ja volaa... nyt on neidillä parit Ranska-aiheiset paidat. Tussina ei ole ihan perus kangastussi, vaan sellainen Polar O Pyreltä ostettu kapeakärkinen tussi. Olen tällä ennenkin taiteillut neidin paitoihin.

Eka tuli aika kliseinen Eiffel-torni ja siro Paris-teksti.


Ja koska samanlaisia en halunnut paidoista tehdä, tuli toiseen jotain muuta. Aihe lähti yhdestä paperin kuviosta. Eli aiheena ranskan lilja. Tekstin Fleur de lis pitäisi tarkoittaa ranskan liljaa... näin ainakin väitettiin netissä. Itse en ranskaa osaa, joten vaan toivon että teksti on oikein. Liljan piirsin myös vasempaan hihaan ja niskaan.


Moelmmat paidat olivat tyttären mielestä hienoja ja tyytyväinen olen itsekkin.

15.1.2013

Korttiohje

Mielessä on kytenyt ajatus hieman tarkempaan esitellä miten esim. kortti saattaa syntyä.

Tekstin ajattelin tässä kortissa kirjoitella tuollaiselle hauskalle siniselle ruutupahville. Alle liimasin palan ruskeaa pahvia sekä mulberipaperista hieman tuollaisen hapsuisen näköisen reunuksen vielä.


Mupberipaperin reunan saa tuollaiseksi hapsuiseksi kortuttamalla paperin reunaa ja vetämällä reunasta varovasti kahden sormen välissä paperista palasia pois. Alla olevassa kuvassa näkyy vielä pieni pätkä repimätöntä paperia (jossa siis suora reuna).


Liimana käytän Sinoperista saatavaa Quick clueta. Kaikenlaista on tullut kokeiltua, ja kun tämän kerran ostin niin sen jälkeen ei ole tehnyt mieli paperi liimailuja tehdä muilla. Tämä on sellainen kynän mallinen. Liimaa tulee sopivan vähän ja liima kuivuu niin ettei paperi käpristele.


Tässä näkyy parhaiten kortin malli. Tällä kertaa (kuten niin monesti muulloinkin) tein neliön mallisen kortin. Alla on kuvio paperi, joka on Tattered Time-lehtiöstä (DCWV) taisin ostaa sen Suomalaisesta kirjakaupasta. Tämä lehtiö oli sellainen noin korttikokoinen, eli paperin koko oli 16,4 cm x 11,4 cm. Osa papereista on osittain kiiltäviä. Tykkään näistä, sillä se tuo hieman erillaista ilmettä paperille.

Samassa lehtiössä oli sivu jossa oli tuollaisia mittanauhoja. Leikkasin suikaleen tällaisesta paperista.


Mittanauhasta ympyröin numeron 13 tällaisella leikkaamallani hammasrattaalla. Kuvio on leikattu ruskeasta pahvista ja päälle on laitettu tuollaista liiman tapaista ainetta (Glossy accents), joka kuivuessaan on täysin kirkasta. Tämän opin tuntemaan joskus ystäväni kautta ja kun tähän käsityömessuilla vuosi pari sitten törmäsin, niin pitihän se varastoihin hommata. Tämä kai toimii ihan liimanakin, siihen tarkoitukseen en ole sitä kokeillut.


Lisäksi leikkasin vanhan kalenterin keinonahka kansista kukkasia leikkurilla ja liitin ne korttiin haaraniiteillä. Hmmm, mistähän nämä haaraniitit on peräisin. Taisin ostaa ne sillon kun mopo lähti syksyllä käsistä . Nuo siniset sopi tuohon mittanauhaan kivasti.


Kukkaset paikalleen. Taustalla näkyy tuo hammasrataskin kuivumisvaiheessa, kun on vielä tuollainen harmahtava. Se muuttui kuivuttuaan ihan kirkkaaksi.


 Ja taustalle liimasin toisen paperin. Myös nurjalle puolelle lisäsin mittanauha-paperia sekä pari teippiä (tämä ruskea pallokuosi on tainnut lähteä mun matkaan Tiimarista).


Mutta se lopullinen kortti... siitä mulla ei ole kuvaa. Harmittaa niin vietävästi. Ajattelin että olen ottanut jo sen kuvan, kun lähdimme synttäreille. Ja nyt kun purin kuvia kamerasta huomasin että muisti oli tehnyt tepposet. Harmi. Olin tosi tyytyväinen tähän korttiin.

Mutta ainakin tästä selvis monta työtapaa joita tulee käytettyä.

13.1.2013

Skräppäystä meidän neidin tapaan

Tämä on ihan eka. Ei minun vaan tyttären. Eli eka skräppisivu, jonka tyttäreni teki tällä viikolla.

Oli taas se hetki, kun neiti totesi että on tylsää ja "Äiti tee mun kanssa jotain". Totesin, että miten olis jos saisit ihan itse tehdä skräppisivun. Neitihän innostui. Teki suunnitelman, valitsi tarvikkeet, mietti tekstit ja tekstityylinkin. Ja käytössä oli suht vapaasti äidin valtavat varastot. Eka hän valitsi valmiiksi teetetyistä kuvista mieluisen. Sen jälkeen hän ihastui tuohon vaaleanpunaiseen papeiin. Mutta entäs taustapaperi. Sen valinta tuntui vaikealle. Lopulta hän päätyi valkoiseen ja juuri tuohon suorakaiteen muotoiseen. Paperin koko on jotain A4 ja A3 väliltä (ostin tuon kartonkivärilajitelman vuoden vaihteen jälkeen Lidlistä).

Mun mielestä tästä tuli tosi hieno. Ja ihana että tyttö jaksoi keskittyä tähän useamman illan.


Lapaset nro 1

Tämän vuoden ensimmäinen valmis neuletyö. Aloitus tapahtui kyllä viime vuoden puolella. Ja näitä aloituksiahan on muuten aika paljon kertynyt. Nyt voisi alkaa pikkuhiljaa lopetellakin näitä kudonta projekteja. Eli tällä kertaa ihan omat lapaset sain aikaiseksi. Lankana on aivan ihanan pehmeä Bucaneve classic, joka on 100% merinovillaa. Ja koska lankaa jäi, piti tehdä tyttärellekkin lapaset (niiden esittely myöhemmin, vaikka ovatkin valmiit). Ja nyt poikakin totesi, että hänkin tahtoo. Eli nyt ollaan lapaskierteessä.


Nuutinpäivän koristeita

Joulustahan ei vielä oo kovin kauan, eihän? Vielä voi ihan hyvin esitellä muutaman joulukuusenkoristeen. Tänäänhän on Nuutin-päivä eli se päivä kun vanhan kansan aikaan Joulu julistettiin päättyneeksi. Menikös se niin. Eli aihehan sopii siis päivään kuin nakutettu (vaikka meidän kuusi on töröttänyt jo viikon verran pihalla).

Ylemmän koristuksen olen tehnyt minä huovuttamalla styrox-pallon päälle. Ja alemman on taituroinut poikani hoidossa huovasta. Jäkimmäisen ideasta kiitos siis kuuluu päivkodin hoitajille.



Ja tämä viimeinen kuva on otettu tuon mun pallon huovutus vaiheesta. Piti hieman leikkiä... sehän on ihan terveellistä, eiks niin. Onkohan tässä sitten se Nuutti. Joka tapauksessa mukavaa Nuutin-päivää!




6.1.2013

Ihan vastuuton

Viime marraskuussa taisin kertoakkin että käväsin työkavereitteni kanssa Kööpenhaminassa. Ennen reissua annoin ystävälleni haasteen. Haastoin hänet tekemään skräppisivun kyseisestä reissusta. Hän tekisi minulle muiston ko. reissusta ja minä hänelle. Ystäväni sivun voi nähdä TÄÄLLÄ. Minun sivustani tuli tällainen.

Ekaksi piti hieman tietty suunnitella. Mieleeni jäi päälimmäiseksi ystäväni lausahdus: " Tää on ihan vastuuton reissu." Eli ei vastuuta muista ihmisistä, ei lapsista tai kenestäkään muusta. Kunhan huolehtii itsensä oikeaan paikkaa oikeaan aikaan. Siitä se ajatus lähti, niin kuin eräs maalifirmakin asian ilmaisee.


Ja kun tuo sana VASTUUTON ei millään mahtunut suoraan tuohon 30 cm x 30 cm paperille, niin sittenhän se piti laittaa vinoon. Ja toinen johtava ajatus joka oli ollut mielessäni oli Tanskan lippu. Eli tällainen siittä sitten tuli.


Ja koska kuvia joita halusin muistoon liittää oli niin paljon, jouduin tekemään mukaan vielä erillisen albumin. Nämä piiloutuvat skräppisivuun tehtyyn taskuun (tämän ajatuksen sain ystäväni erässtä skräppisivusta jota hän oli minulle esitellyt).



Kolmiorasian valmistus

Tuttavani kyseli edellisen postaukseni paketin valmistamisesta. Joten ajattelin hieman valaista asiaa kuvalla ja tekstillä. Paketti on tehty ohuesta kartongista (ei siis ihan ohkaisesta paperista), jonka mittasuhteet on normaalin postikortin luokkaa.


Suorakaiteen muotoisen kartongin pidempi reuna on taitettu kahtia (y-suunta on pidempi suunta kuvassa). Sen jälkeen lyhyemmän suunnan puoleen väliin on kynällä merkattu puoliväli molempiin päihin. Tämän jälkeen itse olen laittanut viivottimen pidemmän suunnan keskikohdan ja lyhyemmän suunnan keskikohdan pisteiden kohdalle ja kääntänyt kartongin viivoitinta vasten. Tässä voisi vaikka piirtää apuviivat kuvan mukaan, jos homma ei ole ihan selvä. Kaikki taitokset siis tehdään samaan suuntaan, sisälle päin. sitten olen tehnyt reiíttäjällä reiät kuvan osoittamalla tavalla. Tässäkin kokemus auttaa siinä mihin kohtaan kannatta reikä tehdä jotta paketti menee kiinni kunnolla. Sitten pujotellaan nauha kaikkien reikien läpi ja solmitaan koko komeus.

Hmmm, selvensiköhän tämä teksti ollenkaan. Toivottavasti kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.