Joulupäivä, nyt voi hengähtää. viimeiset pari viikkoa on ollut sellaista matalaliitoa, että välillä on hirvittänyt se kuinka pää kestää. Kyllä se näytti kestävän, vaikkakin silmistä kyllä varmasti on näkynyt niin henkinen kuin fyysinenkin väsymys. Nyt on aikaa levätä, ladata akkuja ja olla perheen parissa. Arki kutsuu vasta ensi vuoden puolella.
Tänä vuonna muu perhe päätti rakentaa piparkakkutalon. Sitä ei hidastanut edes äidin poissa olo. Toki siinä vaiheessa, kun mökki oli valmis ripoteltiin äidin haavoihin vielä suolaa toteamalla, että kyllä sullakin äiti olis ollut hauskaa tätä rakentaessa. Eli toivottavasti ensi vuonna tehdään sama uusiksi koko porukalla. Ja keneltäkähän tytär on oppinut tuon, että kaikki pitää kuvata. Hauskaa!
Tytär askarteli myös ystävilleen joululahjat. Ja tärkeintä oli se, että ne piti olla ITSETEHTYJÄ. Syntyi itse kuvioituja kasseja, avaimenperiä ja mm. tällainen joulukoriste. Kaunis!
Itse askartelin kiitokset sekä päiväkodin hoitajille kuin myös opettajalle. Malli oli sama, mutta tyylit erillaiset. Kyseessä siis tällainen ns. laatikko kortti. Eli kortin yhteydessä on laatikko johon tällä kertaa kätkeytyi suklaata.
Joulukortit syntyivät samalla kaavalla kuin jo useampana vuotena, eli valokuvan avulla. Tämä alla oleva ei ole se jolla ilahdutimme tuttavia, mutta samasta kuvaussessiosta. Lapsista oli hauskaa heitellä tyynyjä sohvalta ja samalla tunnelma muuttui paljon vapautuneemmaksi. Tämän myötä rauhallista joulua ja vuoden vaihdetta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Niitä on aina kiva saada.