Klipsupenaali

Nyt mennään listalle "tuotahan voisi kokeilla". Eli varmaan vuoden päivät olen haaveillut tekeväni sellaisen klipsukukkaron. Vai millähän nimellä tuota voisi kutsua. 

Tytär toivoi uutta kynäpenaalia. Kun sanoin, että kaupasta ei osteta, mutta voin tehdä sellaisen, niin siitähän se ajatus sitten lähti. Tytär teki suunnitelmat, valitsi kankaat ja antoi mitat. Ja äiti sitten toteutti. Ensimmäinen versio meni ihan penkin alle ja purkuun. Sitä se teettää, kun alkaa tekeen jotain ilman minkäänlaisia ohjeita. Tämän jälkeen hain tietoa hieman netistä. Hyvien ohjeiden avulla tein koeversion vanhoista farkuista ja hamekankaasta. Ja sehän onnistui ihan hyvin. Siitä innostuneena otin käsiini tyttären valitseman vaaleanpunaiset pallokuosiset kankaat. Nyt tytär voi syysloman jälkeen mennä kouluun uuden kynäpenaalin kanssa.

Pilvet karkaavat

Ai että mitäkö kuuluu? No niiskutusta, pärskintää, vetistäviä silmiä ja kuumeilua. Viime aikainen yskintä ja pärskintä päätyivät lopulta siihen jamaan, että päädyin sängynpohjalle pariksi päiväksi nauttimaan kuumasta juotavasta ja levosta. Nyt alkaa olo hieman parantua, ja istuskelinkin jo paperipinojen ääressä hieman askartelemassa.

Vuodenaika on vaihtumassa kovaa vauhtia talven puolelle. Ulkona lämpötila on painunut pakkasen puolelle ja ensimmäisiä lumihiutaleitakin on jo tipahdellut. Meneillään olevan vuoden kuvia selatessani tarttui käteeni kuva pojastani alkukesästä. Kävimme paikallisella uimarannalla, Nallikarissa iltakävelyllä koko perheellä ja tuolta reissulta sain otettua monta valokuvaa, jotka miellyttivät minua suunnattomasti. Tänään siis syntyi tällainen muistelu viime kesältä.

Paperi oli alkujaan yksivärinen, mutta paperista leikatun muotin ja musteiden avulla tein itse paperille pilvet. Tällaiseen ideaan törmäsin jollain nettisivulla yhtenä päivänä. Ajatus jäi muhimaan mieleeni ja pakkohan tuota oli kokeilla. Valokuvan ja kirjainten lisäksi sivussa on vain teippiä, pari tarraa ja muutama paperikukka.

Sunnuntaikortti ja paketin kylkiäinen

Ihana sunnuntai taittumassa iltaan. Askartelua, koruilua, kodin askareita, puutarhahommia (ens talvena en aio ruokkia pihapupuja omenapuun oksilla), yhdessä oloa ja tietenkin aamupalaksi vohveleita. Vohveleista on tullut meidän perheen sunnuntaiaamun perinne. Bongasin loppukesästä ihana rapeiden vohveleiden ohjeen täältä. Ihanan rapeita vohveleita.

Aamulla ennen muiden heräämistä askartelin kortin ja yhden rannekorun. Kortista tuli ihanan syksyinen ja se suuntaa ystävälleni tervehdysten kera.

Perjantaina kävimme yhden pienen miehen 2-vuotissyntymäpäivillä. Paketin kyljessä ei ollut perinteistä syntymäpäiväkorttia, vaan nyt mentiin ns. pakettikortilla. Erikoista tuossa on se, että kyseinen kortti on tehty hintalapusta. Siis sellaisesta pahvisesta kortista jossa on vaatteen hintatiedot. Tämän kierrätys idean sain ystävältäni Tingelstiinalta viime joulun alla. Hän oli tehnyt tällaisia pakettikortteja myyjäisiin.